openaccess

Open Access – esteetöntä tietoa ilmaiseksi

Open Access, suomennettuna avoin saatavuus, tarkoittaa, että tieteellinen tai muu julkaisu on luettavissa netissä esteettömästi ja maksutta. Ratkaisun mahdollistavat Internetin tarjoamat levityskeinot ja perinteisen tieteellisen julkaisemisen kustannuskriisi, joka iski etenkin tieteellisiin kirjastoihin. Vaikka maksumuurin murtuminen tapahtui 1990-luvun alussa, suomalaisen tiedemaailman tietoisuuteen Open Access -käsite vakiintui vasta vuosien 2003–2004 aikana. Sitä ennen tieteelliset julkaisut olivat käyttöoikeuksiltaan rajoitettuja ja niiden tarkastelu kallista. 

FinnOA – Suomen avoimen saatavuuden työryhmä ja avoimuuden edut

FinnOA on vuonna 2003 toimintansa aloittanut Open Access -työryhmä, joka tuki vapaata oikeutta lukea, linkittää, kopioida ja tulostaa tieteellisiä julkaisuita tekstimuodossa. Se listasi avoimen saatavuuden hyötyjä, ja mainitsi eduiksi muun muassa:

  • tieteellisten julkaisuiden mahdollisimman suuren levityksen.
  • helpomman lähdeviittauksen.
  • tieteellisen kommunikaation parantamisen.
  • laitosten välisen yhteistyön tekemisen.
  • tavan tasoittaa varakkaiden ja vaatimattomampien tiedelaitosten eroja.

FinnOA korosti, että on vain oikein, että yhteiskunnan maksaman tutkimuksen tulokset ovat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten saatavilla – eivät vain korkeita jäsen- ja käyttömaksuja maksavien järjestöjen ja yksityishenkilöiden. 

FinnOAn toiminta koostui kahdesta alatyöryhmästä, josta toinen keskittyi julkaisuarkistoihin tai toinen painotti tieteellisten lehtien kanssa tehtävää yhteistyötä. Järjestön suurena saavutuksena pidetään Opetusministeriön asettamana avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmänä toimimista vuonna 2005. Vuonna 2006 saatu rahoitus edisti Open Access -tietoisuuden lisäämistä ja kehitti julkaisuarkistoihin liittyvä teknisiä ratkaisuita. Vaikka FinnOAn ajama OA-JES-hanke päättyi vuonna 2007, ei sen työ ole loppunut kokonaan.

Vuonna 2018 julkaistu eurooppalaisten tutkimusrahoittajien Plan S -aloite jatkaa tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden edistämistä. Avoin lisenssi päästää suuremman yleisön tutustumaan tiedeartikkeleihin ja levittää tietoa valtioiden rajojen ulkopuolelle. 

Kustannukset siirtyvät taustaorganisaatioiden hoidettavaksi

Julkaisutoiminnassa on tavallista, että aineiston käyttäjät maksavat tekstin lukemisesta. Selvin esimerkki saadaan aamu- ja aikakauslehdistä, joiden lukuoikeudesta laskutetaan tietty kuukausimaksu. Iltapäivälehdet ja monet muut painokset puolestaan myydään irtonumeroina, joista julkaisuja saa kertamaksun itselleen.

Avoimen saatavuuden tiedeartikkeleissa toiminta perustuu artikkelimaksuihin, jotka joko artikkelin kirjoittaja, taustaorganisaatio tai rahoittaja maksaa. Open Access -palvelu perustuu tietyllä lailla vapaaehtoistyöhön ja muuhun tukeen, jonka ansiosta aineisto on vapaasti luettavissa kustantajan verkkopalvelussa tai esimerkiksi yliopistojen julkaisuarkistoissa. 

Avoimessa verkossa julkaistaan tieteellisten lehti- ja kokoomateosten lisäksi konferenssijulkaisuja, monografioita, opinnäytteitä sekä muunlaisia tutkimuslaitosten ja tieteellisten seurojen tuottamia julkaisuja. Hakukoneet luokittelevat julkaisut julkaisuvuoden, tekijän, otsikon, aiheen ja avainsanojen perusteella. 

Tutkimuslaitosten ja kustantajien sisäisten tietokantojen lisäksi Google Scholar on erinomainen työkalu tieteellisen kirjallisuuden tutkimiseen. Muita hyödyllisiä sivustoja ovat PubMed, ScienceDirect ja Scopus. Mukana ovat tekniikan alan, fysikaaliset tieteet, biotieteet, terveystieteet, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet. 

Avoimet tiedelehdet ja tieteellisten artikkelien rinnakkaistallentaminen

Kansainvälisesti toimivat suuret kaupalliset kustantajat, kuten Taylor & Francis, Elsevier ja Springer-Nature, eivät ole olleet yhtä innokkaita muuttamaan toimintamallejaan. Tiedeartikkelien välittäminen ja lehtien kustantaminen ovat yrityksille tuottoisaa liiketoimintaa ja vaikka tutkijoiden suhteutuminen tiedon avoimeen jakoon on pääsääntöisesti myönteinen, eivät kaikki julkaisut ole vapaasti luettavissa. 

Kapuloita iskee rattaisiin kaupallisuuden lisäksi tukijoiden tarve tieteelliseen meritoitumiseen. Tutkija saavuttaa sitä parempaa mainetta ja suurempaa arvostusta, mitä arvostetuimmissa alan lehdissä hän on tutkimuksiaan julkaissut. Avoimen saatavuuden ratkaisumalliksi on tarjottu artikkelien rinnakkaistallentamista avoimissa julkaisuarkistoissa. Näin tiedeartikkeli voidaan julkaista sekä maksullisessa lehdessä että ilmaisiksi saatavilla olevana tiedostona muussa tietokannassa. 

Samalla ilmaiseksi saatavilla olevaan tutkimustietoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja kelvottomat julkaisut pyritään karsimaan kokonaan pois avoimen saatavuuden lehtien hakemistoista. Ilmaisen tiedon ei ole tarkoitus olla millään tavalla toisarvoista, epätarkkaa tai epäluotettavaa, vaan sen tulisi olla suoraan verrannollista suurimpien julkaisijoiden tarjoamaan materiaaliin. 

Ulkopuoliset asiantuntijat ja tiedejulkaisuiden vertaisarviointi

Niin kutsutusta referee-menettelystä on tullut erottamaton osa aktiivista Open Access -liikettä. Vertaisarviointi varmistaa julkaisuiden laadun ja tukee artikkeleiden kirjoittajien tieteellistä meritoitumista. 

Lehtiin tarkoitetut artikkelit kulkevat sekä toimituksen että ulkopuolisten asiantuntijoiden käsien kautta ennen julkaisun päätymistä painoon. Asiantuntijoita valitaan tavallisesti kaksi, ja molemmat ovat samalla alalla aktiivisesti toimivia tutkijoita. Heidän identiteettinsä kuitenkin salataan artikkelin kirjoittajalta ja päinvastoin, jotta arviointi olisi mahdollisimman puolueetonta. 

Vertaisarvioinnista ei makseta palkkiota, ja prosessiin kuuluu artikkelin asiasisällön ja tieteellisen merkittävyyden arvioinnin lisäksi kieliasun tarkistus. Huomiota kiinnitetään lisäksi tekstin tiiviyteen, kuvien ja taulukoiden selkeyteen ja lähdeviitteiden oikeaoppiseen käyttöön. Asiantuntija kirjoittaa toimitukselle raportin, jossa hän erittelee korjauspyynnöt ja suosituksensa tai vastustuksensa artikkelin julkaisuun. 

Toimitus välittää asiantuntijan palautteen tiedeartikkelin kirjoittajalle, joka tekee tekstiin pyydetyt muutokset. Tämän jälkeen teksti arvioidaan uudelleen. Arviointikierrosten lukumäärää ei ole rajoitettu, mikä saattaa viivyttää julkaisua useilla kuukausilla tai jopa vuosilla. Kun asiantuntijoiden hyväksyntä ja toimituksen julkaisulupa on sitten saatu, ei tekstiin saa enää tehdä minkäänlaisia muutoksia ilman erillistä ”Note added in proof” -kommenttia. Se selventää lukijalle, että löydös tai havainto tehty arvioinnin aikana.

Tutkimusdata ja -menetelmät avautuvat

Laajimmassa merkityksessään Open Access ei rajoitu ainoastaan tieteellisten julkaisuiden vapaaseen ja ilmaiseen saatavuuteen. Vapaa pääsy voi koskea myös tutkimukseen käytettyä dataa ja menetelmiin, joilla tutkimus on tehty. Niin kutsuttu avoin tiede edistää tasavertaisuuden lisäksi, oppimisen yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnallista demokratiaa, ja kehittää eri tutkimusaloja nopeampaa tahtia, mihin ne yksin yltäisivät. 

Joskus myös julkiset tutkimusrahoittajat edellyttävät julkaisuiden avoimuutta, jotta kansalaiset voivat nähdä mihin heidän verovarojaan on käytetty. Kaikilla suomalaisilla korkeakouluilla ja useimmilla kotimaisilla tutkimuslaitoksilla on käytössään avoin julkaisuarkisto, josta tietoa voidaan vapaasti hakea. Vuoteen 2020 mennessä tiedejulkaisuita rinnakkaistallennettiin Suomessa yli 60 prosenttia, ja kehityssuunta on kulkee vain ylöspäin. Tieteellisiä lehtiä puolestaan löytyi vuonna 2021 Journal.fi-palvelusta yli 90 kappaletta. Tietoa on tarjolla, ja siihen tarvitsee vain tarttua.

Siirry sivun alkuun