Lundin kaupunkia Skånessa, Ruotsissa, voidaan kieli poskessa kutsua maailman open access –pääkaupungiksi. Niin vilkasta ja vakuuttavaa on ollut Lundin yliopiston kirjaston työ monissa kansainvälisissä tutkimustiedon avoimeen saatavuuteen liittyvissä projekteissa (esim. DOAJ).

Syyskuun 14.-16. päivä, 2009, Lundin yliopisto toimi isäntänä, kun vastikään perustettu Open Access Scholarly Publishers Association (OASPA) järjesti lajissaan ensimmäisen Conference on Open Access Scholarly Publishing (COASP) –konferenssin.

Tilaisuus oli suunnattu avointa julkaisemista jollakin tavalla jo toteuttaville tai OA-julkaisuaan vasta suunnitteleville tiedejulkaisijoille, ja konferenssin toivottiin lisäävän juuri sitä kustannusmaailman, yliopistojen ja muun tiedeyhteisön välistä vuoropuhelua, jota on kaivattu monissa puheenvuoroissa, mm. kesäkuisessa CERN OAI6 –konferenssissa. Konferenssi oli selvästi kaivattu verkostoitumistilaisuus, sillä osallistujia oli saapunut Lundiin miltei 200, ja lähes 30 maasta, kaukaisimmat Etelä-Afrikasta ja Uudesta Seelannista asti.

Koska konferenssi oli ensimmäinen laatuaan, haki tilaisuus vielä jossakin määrin muotoaan, mutta tilaisuudessa kuultiin monia kiinnostavia puheenvuoroja. Nostan tässä esiin vain mielestäni kiinnostavimmat, sillä kaikki seminaariesitykset voi – konferenssin aikaisista tietoteknisistä ongelmista huolimatta – katsoa verkossa.

Kaikille open access -aktiiveille tutun Peter Suberin keynote-puheenvuoro Ten Challenges for Open Access Journals summasi alkuun viime vuosien kehitystä avoimessa julkaisemissa — avoin julkaiseminen on ainakin kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana ja ainakin neljä OA-lehteä on tieteenalansa korkeinta huippua impact faktoreilla mitattuna -– ja listasi sen jälkeen julkaisemisen keskeisimmät haasteet.

Ilahduttavasti Suber nosti yhdeksi keskeisimmistä haasteista open access –aktiivien yhteisen vastuun asiastaan. Hän korosti sitä, että jokainen tutkimustulosten avoimemman saatavuuden puolesta työskentelevä on osaltaan vastuussa siitä, että OA-markkinointia ja esimerkiksi avoimen arkistoinnin kehittymistä häiritseviä väärinkäsityksiä syntyisi tiedeyhteisössä ja tiedejulkaisijoiden kanssa keskustellessa mahdollisimman vähän. Hän kehotti käyttämään tarkkaa ja johdonmukaista kieltä aina open access –ilmiöistä puhuttaessa ja argumentoimaan ns. hyvillä esimerkeillä, joita onneksi alkaa jo löytyä alalta kuin alalta.

Tämä väärinkäsitysten oikominen ja terminologian vakauttaminen ei ole täysin vierasta meille Suomessakaan. Ehkä FinnOA:nkin olisi hyvä ottaa kantaa siihen, minkälaisin termein näistä tutkimustulosten avoimeen saatavuuteen liittyvistä asioista on kotimaisessa tiedeyhteisössä tarkoituksenmukaista puhua?

Erityisen kiinnostaviin puheenvuoroihin kuului myös mm. Wellcome Trustin Robert Kileyn katsaus tutkimusrahoittajan open access –päätöksen vaikutuksiin. Wellcome Trusthan edellyttää, että sen rahoittaman tutkimuksen tulokset on saatettava 6 kk:n sisällä julkaisuustaan avoimesti saataville. Vaikka ehto on rahoituksen edellytys, on rahoittaja huomannut, että määräajassa avoimen saatavuuden vaatimuksesta suoriutuu vain noin 40 % kirjoittajista tai tutkimusryhmistä. Rahoittajan lähettämät paimenkirjeet ovat tosin kohottaneet avoimesti saatavilla olevien tutkimusjulkaisujen osuuttaa merkittävästi. Kehittämiskohteina Kiley mainitsi sekä käyttävämpien open access –työprosessien kehittämisen että OA-lehtien hinnoittelumallien kehittämisen.

Yliopisto-näkökulmasta mielenkiintoinen puheenvuoro oli Nottinghamin yliopiston (keskeisiä OA-pioneereja sekin, isännöi mm. JISCin rahoittamaa Sherpa/ROMEO-palvelua) Stephen Pinfieldin esitys yliopiston kehittämästä central fund –rahoitusmallista open access –lehtien veloittaminen julkaisumaksujen (joita ei Peter Suberia mukaillen missään tapauksessa saisi kutsua ’kirjoittajamaksuiksi’) kattamiseen. Nottinghamin yliopistolla on ollut tällainen keskitetty budjetti julkaisumaksuille jo vuodesta 2006, ja kulut katetaan yliopiston strategisesta tutkimusrahoituksesta. Yliopistonlaajuisen mekanismin rakentaminen oli kuitenkin myös Nottinghamissa haaste, vaikka yliopistolla oli jo runsaasti kokemusta avoimen saatavuuden edistämisestä digitaalisten arkistojen ja tutkimusartikkelien arkistoinnin puolella.

Kaikki Lundin konferenssin esitykset löytyvät verkosta ja konferenssi-esitykset voi katsoa kokonaisuudessaan myös netti-tv:stä