Posts Tagged ‘konferenssit’

PAVING THE WAY FOR OPEN SCIENCE: kutsu symposiumiin

Torstai, Huhtikuu 8th, 2010

PAVING THE WAY FOR OPEN SCIENCE
Open access to research results – FinnOA symposium

Tiedon avoin saatavuus muodostaa tieteellisen tutkimuksen perustan. Tutkimustulosten verifiointi ja jatkotutkimus edellyttävät aikaisemman tutkimuksen tausta-aineistojen ja tulosten saatavuutta. Uudet innovaatiot syntyvät tänä päivänä usein yhdistämällä tietoa uusilla tavoilla yli perinteisten tieteenalojen. FinnOA:n symposium kutsuu tieteellisen tiedon tuottamisen osapuolet keskustelemaan avoimen tieteen tuottamisen edellytyksistä.

Venue
Symposium will be held on May 3rd, 2010 at 9:30-15:00, Tieteiden talo (”House of the Sciences”), Kirkkokatu 6, Helsinki.

Program (pdf)
Please note: Talks before lunch will be in English, talks and discussions after lunch in Finnish.

09:30 - 10:00 Registration and coffee
10:00 - 10:15 Opening of the Symposium. Thomas Wilhelmsson, Rector of the University of Helsinki
10:15 - 10:45 Ilkka Turunen, Secretary General, Research and Innovation Council, Finland: Open information and open innovation strategies in Finland
10:45 - 11:30 Francesco Fusaro, Directorate-General for Research, European Commission: Open access to research results
11:30 - 13:00 Lunch (at your own cost)
13:00 - 13:30 Pirjo Hiidenmaa, johtaja, Suomen Akatemia: Julkinen tutkimusrahoitus ja tieteellisten julkaisujen saatavuus (Public research funding and access to scientific publications)
13:30 - 14:00 Veera Ristikartano, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto: Helsingin yliopiston rinnakkaistallentamispäätös (New Self-Archiving policy of the University of Helsinki)
14:00-14:30 Kommenttipuheenvuorot / Comments:
• Scientific publisher’s comment / tiedekustantajan kommenttipuheenvuoro (Toni Suutari, Suomen tiedekustantajien liitto)
• Researcher’s comment / tutkijan kommenttipuheenvuoro (FT Claus Montonen, Helsingin yliopisto)
14:30-15:00 Closing discussion

Ilmoittautuminen / Registration:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=424705&cid=47625639

Ilmoittautuminen päättyy 27.4.2010. Paikkoja on rajoitetusti (135) ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Please register before April 27, 2010. There are limited number of seats (135), and they are filled in order of registrations.


Palautetta FinnOA:n toiminnasta?

Jos haluatte antaa palautetta tai osaltanne kehittää FinnOA:n toimintaa, voitte vastata nimettömänä kyselyyn oheisen linkin kautta (vain suomeksi):
https://www.webropol.com/P.aspx?id=419516&cid=97607463


Lisätietoja / more information:

Reetta Kettunen, email reetta.kettunen ät tsv.fi, puh./tel + 358 (0)9 2286 9236; +358 (0)40 733 5935
M. Minna Laine, email minna.laine ät csc.fi, puh./tel + 358 (0)50 3819 010

Symposiumin järjestävät : FinnOA-työryhmä, Helsingin yliopisto/OpenAIRE, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja CSC.

(lisää…)

1st Conference on Open Access Scholarly Publishing (COASP)

Maanantai, Marraskuu 9th, 2009

Lundin kaupunkia Skånessa, Ruotsissa, voidaan kieli poskessa kutsua maailman open access –pääkaupungiksi. Niin vilkasta ja vakuuttavaa on ollut Lundin yliopiston kirjaston työ monissa kansainvälisissä tutkimustiedon avoimeen saatavuuteen liittyvissä projekteissa (esim. DOAJ).

Syyskuun 14.-16. päivä, 2009, Lundin yliopisto toimi isäntänä, kun vastikään perustettu Open Access Scholarly Publishers Association (OASPA) järjesti lajissaan ensimmäisen Conference on Open Access Scholarly Publishing (COASP) –konferenssin.

Tilaisuus oli suunnattu avointa julkaisemista jollakin tavalla jo toteuttaville tai OA-julkaisuaan vasta suunnitteleville tiedejulkaisijoille, ja konferenssin toivottiin lisäävän juuri sitä kustannusmaailman, yliopistojen ja muun tiedeyhteisön välistä vuoropuhelua, jota on kaivattu monissa puheenvuoroissa, mm. kesäkuisessa CERN OAI6 –konferenssissa. Konferenssi oli selvästi kaivattu verkostoitumistilaisuus, sillä osallistujia oli saapunut Lundiin miltei 200, ja lähes 30 maasta, kaukaisimmat Etelä-Afrikasta ja Uudesta Seelannista asti.

Koska konferenssi oli ensimmäinen laatuaan, haki tilaisuus vielä jossakin määrin muotoaan, mutta tilaisuudessa kuultiin monia kiinnostavia puheenvuoroja. Nostan tässä esiin vain mielestäni kiinnostavimmat, sillä kaikki seminaariesitykset voi – konferenssin aikaisista tietoteknisistä ongelmista huolimatta – katsoa verkossa.

Kaikille open access -aktiiveille tutun Peter Suberin keynote-puheenvuoro Ten Challenges for Open Access Journals summasi alkuun viime vuosien kehitystä avoimessa julkaisemissa — avoin julkaiseminen on ainakin kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana ja ainakin neljä OA-lehteä on tieteenalansa korkeinta huippua impact faktoreilla mitattuna -– ja listasi sen jälkeen julkaisemisen keskeisimmät haasteet.

Ilahduttavasti Suber nosti yhdeksi keskeisimmistä haasteista open access –aktiivien yhteisen vastuun asiastaan. Hän korosti sitä, että jokainen tutkimustulosten avoimemman saatavuuden puolesta työskentelevä on osaltaan vastuussa siitä, että OA-markkinointia ja esimerkiksi avoimen arkistoinnin kehittymistä häiritseviä väärinkäsityksiä syntyisi tiedeyhteisössä ja tiedejulkaisijoiden kanssa keskustellessa mahdollisimman vähän. Hän kehotti käyttämään tarkkaa ja johdonmukaista kieltä aina open access –ilmiöistä puhuttaessa ja argumentoimaan ns. hyvillä esimerkeillä, joita onneksi alkaa jo löytyä alalta kuin alalta.

Tämä väärinkäsitysten oikominen ja terminologian vakauttaminen ei ole täysin vierasta meille Suomessakaan. Ehkä FinnOA:nkin olisi hyvä ottaa kantaa siihen, minkälaisin termein näistä tutkimustulosten avoimeen saatavuuteen liittyvistä asioista on kotimaisessa tiedeyhteisössä tarkoituksenmukaista puhua?

Erityisen kiinnostaviin puheenvuoroihin kuului myös mm. Wellcome Trustin Robert Kileyn katsaus tutkimusrahoittajan open access –päätöksen vaikutuksiin. Wellcome Trusthan edellyttää, että sen rahoittaman tutkimuksen tulokset on saatettava 6 kk:n sisällä julkaisuustaan avoimesti saataville. Vaikka ehto on rahoituksen edellytys, on rahoittaja huomannut, että määräajassa avoimen saatavuuden vaatimuksesta suoriutuu vain noin 40 % kirjoittajista tai tutkimusryhmistä. Rahoittajan lähettämät paimenkirjeet ovat tosin kohottaneet avoimesti saatavilla olevien tutkimusjulkaisujen osuuttaa merkittävästi. Kehittämiskohteina Kiley mainitsi sekä käyttävämpien open access –työprosessien kehittämisen että OA-lehtien hinnoittelumallien kehittämisen.

Yliopisto-näkökulmasta mielenkiintoinen puheenvuoro oli Nottinghamin yliopiston (keskeisiä OA-pioneereja sekin, isännöi mm. JISCin rahoittamaa Sherpa/ROMEO-palvelua) Stephen Pinfieldin esitys yliopiston kehittämästä central fund –rahoitusmallista open access –lehtien veloittaminen julkaisumaksujen (joita ei Peter Suberia mukaillen missään tapauksessa saisi kutsua ’kirjoittajamaksuiksi’) kattamiseen. Nottinghamin yliopistolla on ollut tällainen keskitetty budjetti julkaisumaksuille jo vuodesta 2006, ja kulut katetaan yliopiston strategisesta tutkimusrahoituksesta. Yliopistonlaajuisen mekanismin rakentaminen oli kuitenkin myös Nottinghamissa haaste, vaikka yliopistolla oli jo runsaasti kokemusta avoimen saatavuuden edistämisestä digitaalisten arkistojen ja tutkimusartikkelien arkistoinnin puolella.

Kaikki Lundin konferenssin esitykset löytyvät verkosta ja konferenssi-esitykset voi katsoa kokonaisuudessaan myös netti-tv:stä

CERN workshop on Innovations in Scholarly Communication (OAI6)

Tiistai, Kesäkuu 30th, 2009

Juhannusviikolla 2009 järjestettiin Genevessä, Sveitsissä CERN Workshop on Innovations in Scholarly Communications. Tämän, nimensä mukaisesti CERNissä, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen alkunsa saanut open access –aktiivien kokoontuminen oli jo kuudennessa konferenssissaan kasvanut yli CERNin tarjoamista kokousmahdollisuuksista, ja kolmisataapäinen joukko eurooppalaisia avoimen saatavuuden asiantuntijoita kokoontui Geneven yliopiston humanisti-psykologisen tiedekunnan tiloissa.

Kolmipäiväinen konferenssin koostui käytännöllisistä tutorialeista, ja esityksistä, jotka tarjosivat hyvän läpileikkauksen maailmanlaajuisin projekteihin tieteellisen tiedon avoimen saatavuuden edistämiseksi. Esitelmäsessioiden lisäksi yleisö otti aktiivisesti osaa myös ohjelmaan upotettuihin vapaamuotoisempiin keskustelutilaisuuksiin, ja myös poster-sessiossa ja kahvitauoilla keskustelu lainehti vilkkaana. Osallistujien keskinäiseen interaktioon oli selvästi satsattu.

Oma konferenssini alkoi monille suomalaisille OA-aktiiveillekin tutun Wilma Mossinkin vetämällä tekijänoikeus-työpajalla, jossa Wilma ja hänen kollegansa Geidy Lung esittelivät edustamansa järjestön WIPO:n selvitystä eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön eroista kirjastopalveljen ja digitaalisten arkistoje ylläpidon kannalta. WIPOn selvitys löytyy verkosta.

Wilma itse selvitti edustamansa SURF Foundationin työstämää Licence to Deposit –dokumenttia, josta osallistujilta pyydettiin lausuntoa. Workshopissa todettiin, että tieteellisessä julkaisussa ilmeistyneiden, julkaisusopimuksella julkaistujen artikkeleiden arkistojakelua ei eurooppalaisen lainsäädännön valossa voi säädellä Creative Commos –lisensseillä. Sen sijaan Creative Commons sopii tietyin rajauksin moniin muihin tiedeyhteisön tuottamien aineistojen kuten opinnäytteiden ja oppimateriaalien jakelulisenssiksi.

Konferenssi-esityksissä korostui tutkimusdatan jatkokäyttömahdollisuuksien parantamisen kasvava rooli open access –aktiivien työssä. Yhä useammat tutkimusrahoittajat edellyttävät myös datan tai sen osien avointa saatavuutta tai jatkokäyttömahdollisuutta sen lisäksi että artikkelina julkaistut tutkimustulokset ovat avoimesti saatavilla.

Kiinnostavimpiin, tai ainakin yleisön keskuudessa myönteisintä hyrinää sytyttäneisiin puheenvuoroihin kuului John Houghtonin esittelemä Economic Implications of Alternative Scholarly Publishing Models (EI-ASPM) -raportti , jossa todettiin, että vaikka painetun ja duaali-mallina (painettu + elektroninen versio) julkaistun artikkelin julkaisukustannuksia on vaikeaa verrata pelkästään digitaalisena ilmestyvään julkaisuun, vaikuttaa open access –mallinen julkaiseminen myös tutkimusorganisaatioiden kannalta kustannustehokkaalta.

Toinen keskeinen teema tutkimusdatan merkityksen korostumisen ohella seminaarissa se, kuinka tutkimuksen avoin saatavuus voitaisiin entistä tehokkaammin naittaa osaksi tutkijoiden ja tiedeyhteisön normaalia työtä. Konferenssissa esiteltiin useita projekteja tästä aihepiiristä ja teema keskustelutti yleisöä erityisesti. Kirjastojen, joiden edustajia yleisössä oli paljon, noin kolmannes, haasteeksi nähtiin se kuinka niillä on osaamista ja resursseja ottaa osaa tieteellisen tiedon tuotantoprosessiin samalla kun niiden tulee huolehtia sekä nykyisistä palveluistaan että uusien, digitaalisen aikakauden palveluiden kehittämisestä. Haaste on tuttu myös omalle organisaatioilleni.

Yhteisenä, kantavana päätelmänä konferenssista tuntui olevan, että tutkimustulosten avointa saatavuutta kehitettäessä on tutkimusrahoittajien ja yliopistojen huomioita tutkijakuntansa ohella myös triangelin kolmas kulma, tiedekustantajat. Monien yliopistossa ja tutkimusorganisaatioissa digitaalisia arkistopalveluja tutkijoiden kanssa kehitettäessä työ on tehty erillään, projekteina, huomioimatta erityisesti kustannusmaailmaa, jolla on yhtälainen tarve reagoida muuttuviin julkaisuprosesseihin ja uudistaa ansaintalogiikkaansa.Kustantajia ja julkaisijoita ei tule open access –aktiivien unohtaa Suomessakaan. Maan pienuus tosin takaa sen, että monet avointa saatavuutta työkseen edistävät istuvat samaan aikaan myös julkaisijan jakkaralla tieteellisen lehden toimituskunnassa tai lehteä julkaisevassa tieteellisessä seurassa.

Konferenssin esitykset löytyvät kokonaisuudessaan verkosta.

IASSIST/IFDO 2009 Conference Tampereella 26.-29.5.2009

Maanantai, Toukokuu 25th, 2009

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on saanut järjestettäväkseen 35. kansainvälisen IASSIST-konferenssin. Konferenssin otsikko on vuonna 2009 Mobile Data and the Life Cycle.

Konferenssi kokoaa yli 200 tutkimusaineistojen arkistoinnin, dokumentoinnin ja jakelun asiantuntijaa Tampereelle 26.-29.5.2009. Osallistujia odotetaan muun muassa Euroopasta, Pohjois-Amerikasta, Australiasta ja Afrikasta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun IASSIST-konferenssi järjestetään Suomessa.

FinnOA-työryhmän aktiivit bloggaavat konferenssista paikan päältä.

IASSIST (International Association for Social Science Information Services and Technology) on data-arkistointi- ja tietopalvelualan kansainvälinen järjestö, jonka yli 300 jäsentä työskentelevät yliopistoissa, data-arkistoissa, tieteellisissä kirjastoissa, tutkimuslaitoksissa ja alan ei-kaupallisissa järjestöissä. Järjestön tavoitteena on luoda data- ja tietopalveluverkostoja, edistää yhteiskuntatieteen infrastruktuureja ja luoda ja edistää datan arkistointiin, dokumentointiin, jakeluun, käyttöön ja avoimuuteen liittyviä hyviä käytäntöjä. Ensimmäinen IASSIST-konferenssi pidettiin Torontossa vuonna 1974.